sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Uutta uutta uutta


Tällä viikolla saapui yli tuhat kiloa lattialaattaa Marokosta. Koska ravintolakeittiön lattia ei saa olla puulattia, oli vaihtoehtoina joko muovimatto tai laatat. Päädyimme laattoihin. 

Nämä ovat betonilaattoja, joiden paksuus on 15 mm. Koko on 200 x 200 mm. Kaiken lisäksi laatat ovat käsin maalattuja.

Valitettavasti pitää vielä jonkun aikaa odotella ennenkuin ne voidaan asentaa, mutta pääasia on, että olemme vihdoinkin saaneet jotain uutta!


Ja olihan niitä laattoja pakko ottaa vähän muuallekin kuin keittiöön, joten tässä tilkkutäkkikokoelma laatoista, jotka ehkä päätyvät asiakasvessoihin.






Maalämpökaivojen poraus


Juuri kun etupiha oli saatu valmiiksi ja kasvit olivat hyvässä kasvuvauhdissa saapui maalämpökaivojen poraustiimi.


Ei siinä mitään, porahan sujahti laatoituksesta läpi kuin kuuma veitsi voihin.



Pari päivää ja saimme kaksi noin 220 metriä syvää kaivoa maalämpöä varten.


Ja nyt pitäisi purkaa laatoitusta sen verran, että saataisiin johdettua maalämpöputket laatoituksen alitse talon vierelle ja kivijalan läpi sisälle kellariin. Mutta kaikki aikanaan...

Kivipöly ei meinaa lähteä millään kasveista eikä valaisimista. Olemme ruiskutelleet vettä letkulla ja hanganneet valaisimia sienellä, mutta pöly on ja pysyy...







Parvekkeen tuunaus


Olemme keksineet kaikenlaista "pientä" tekemistä rakennuslupaa odotellessa (joka muuten saadaan syyskuun alussa). Parveke oli periaatteessa ihan kelvollisessa kunnossa, mutta kovasti ärsytti  kun sateella vedet lorisivat lattialautojen välistä suoraan parvekkeen alapuolelle varastoitujen tavaroiden päälle. Purimme siis parvekkeen lattialaudoituksen pois, lisäsimme väliin vanerilevyn, huovan ja rännin. Vanhat laudat vaihdettiin lehtikuusilautohin ja nyt odottelemme, että ne harmaantuisivat kauniisti. Samalla tuli putsattua kaiteen käsijohde vanhasta maalista ja maalattua se uudestaan.








Tässä kelpaa ensi keväänä istuskella ja nauttia kevätauringosta!

Oravamuumio löytyi muuten parvekkeen lattian alta. Vai onko se rotta?




Hirsiseinän korjaus


Väittikö joku, että hirsiseinän korjaus on helppoa hommaa? Se on puppua. Villa Ylänteen seinästä löytynyt lahottajasieni oli tehnyt selvää jälkeä useammastakin hirrestä, vahingoittanut ikkunan karmia ja levittänyt lonkeroitaan lattian alle. Eli yksi lähes kokonainen ulkoseinä meni vaihtoon.

Tästä se kaikki lähti. Hirsimies Keijo tuli paikalle ja moottorisaha alkoi laulaa. Vanha seinä pois ja uutta tilalle.






Tukikehikko rakennettiin pitämään talo kasassa, kunnes uusi seinä olisi paikoillaan.



Yöksi aukko peitettiin pressulla. Olimme onnekkaita kun kesä oli vähäsateinen eikä tuulikaan vaivannut kuin muutamana yönä.


Lattiaa purettiin ja eristeturvetta imuroitiin pois, jotta saatiin tarkistettua lahottajasienen aiheuttamat mahdolliset vauriot alapohjassa. Hieman jouduttiin lattiavasojen päitä  korjailemaan.



 

Hirsi kerrallaan alkoi uusi seinä nousta.





Vanhan eristeturpeen tilalle puhallettiin lattian alle ekovillaa.





Hirret joita käytettiin eivät suinkaan olleet Metsänkylän Navetalta haettuja hirsiä, sillä ne osoittautuivat aivan liian lyhyiksi. Jukka haki 15 kappaletta 5-6 metrisiä vuonna 2011 sahattuja hirsiä Askolasta.








Välipohjan vasahirret olivat myös saaneet tuta sienestä, joten pientä fiksausta vaadittiin myös siellä.




Ikkunakarmia ei kehdattu laittaa enää tällaisenaan takaisin paikoilleen, vaan Jukka sahasi vaurioituneet osat pois ja korjasi uusilla osilla. Hienosti hoitui lapa- ja sormiliitokset.




Pientä liimausta, maalien poisto ja hionta. 



Tässä uusi seinä vihdoinkin valmiina ja korjattu ikkuna paikoillaan. 




Ulkopuolelta seinä maalattiin punamullalla ja kunhan koristelaudat on putsattu ja ehostettu ja asennettu takaisin paikoilleen, niin homma on hanskassa. Nuo karmit tietysti maalataan myös.




Tähän harjoitukseen kului kaikkineen noin 1,5 kuukautta. Se siitä kakunpalasta.