Väliaikaraportti maastosta
Miten tämä aika menee kuin siivillä? Ajattelin laittaa muutamia kuvia projektin etenemisestä, jottei näytä siltä, että olisimme lyöneet hanskat tiskiin...
Tuon ylemmän muurikivetyksen takana on jo laatoitus lähes valmiina. Siitä innostuneena, kävin tänään dyykkaamassa terassipöytiä. Saaliiksi haaviin tarttui 14 kpl iki-ihania vanhoja valurautajalkoja. Näihin pitäisi vielä tehdä pöytälevyt.
Sisällä talossa alkaa kaikki olla valmista uusille sähkövedoille, patteriputkituksille, ilmastoinnin asentamiselle (pakko laittaa koneellinen ilmanvaihto kahvilaan) ja seinälevytyksille. Kaikki on nyt paljastettu ja pahin kohtaamamme hidaste on tämä pätkä hirsiseinää, jonka lahottajasieni on päässyt turmelemaan.
Tänään meillä kävi vieraana hirsiasiantuntija, joka totesi tuon olevan kakunpala. Käymme hakemassa vanhaa tervettä hirttä Metsänkylän Navetalta ja ensi viikolla hirsimies vaihtaa nuo vahingoittuneet hirret.
Levyjen ja papereiden alta paljastui myös tämmöinen rako hirsiseinässä.
Tämä korjataan niin, että raon alapuolella oleva hirsi kammetaan kiilojen avulla ylös ja rakoihin laitetaan pellavarivettä. Näin edetään hirsi hirreltä alaspäin ja alimmaiseksi sitten jätetään kiilat pitämään hirret ylhäällä. Yksinkertaista.
Tässä kuvia suhteellisen paljaaksi puretusta villastamme. Tästä on nyt hyvä lähteä kohti uutta loistoa!
Tuosta aukosta pujahdettiin aikaisemmin keittiöön, mutta nyt siihen tulee inva wc. Wc tulee puraisemaan muutaman neliön takana olevasta keittiöstä, mutta pääasia, että saatiin se mahtumaan sellaiseen paikkaan, jossa se vähiten pistää silmään.
Paljaat hirret ovat kyllä niin kauniita ja onneksi terveitä. Mutta myöskin niin täynnä nauloja, että hermot menisi, jos ne kaikki haluaisi nyppiä pois. Onneksi ei halua.
Otetaan nuo loputkin laudat irti hirsistä ja ehkä joku pieni pätkä jätetään ihan hirrelle. Talon tyyliin ei mielestäni paljaat sisähirret sovi, joten jotain kivaa pitäisi sitten keksiä seinäpintaan, kunhan levytykset on tehty. Tapettitarjontaa on tutkittu, mutta ei meinaa ottaa tulta alleen nyt mikään tapettikuvio. Olen kerännyt talteen talossa olleita vanhoja tapetin paloja, mutta mikään niistä kuvioinneista tai väreistä ei tunnu hyvältä. Vanhat tapetinpalat päätyvät todennäköisesti kehyksiin ja johonkin nurkkaan muistuttamaan meitä menneistä vuosikymmenistä, mutta sen enempää emme taida viitsiä kunnioittaa vanhoja tapettimalleja. Hyi meitä. Mutta laittaisitko itse tällaisen olohuoneeseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti